Kameran puutostilassa

Tervehdys maan asukkaat! Olen ajatellut usein kirjoittaa Teille, mutta koska minulla ei ole kameraa, näyttävät jorinani värittömiltä. Koulukirjoihinkaan ei pitäisi painaa kuvattomia sivuja, sillä ne saavat oppilaan haukottelmaan.

Sitä paitsi minulla on hieno journalistinen idea blogin tyylistä, mutta siihen tarvitaan KAMERA. Nyyh!

Joka tapauksessa. Vettä on valunut sillan ali ja hommat etenevät, keikkojakin on tehty. Käytiin Libertéssä yhtenä pimeänä kesäyönä keikalla. Tuntui kuin olisimme olleet yhteissaunassa koko joukon kanssa (vaatteet päällä tietenkin). Oli nimittäin ihan hillittömän kuuma. Ja yö oli maitoa.

Oltiin juuri samana päivänä saatu miksaukset Eevan (Koivusalo) ja Ilun (Herkman) kanssa valmiiksi. (Tai oikeammin he olivat saaneet. Minä kävin lähinnä nukkumassa studion sohvalla, mutta kuutelin kyllä miksauksiä kaikki yöt. Ei tarvnnut pahemmin naputtaa viiksiään). Siksikin oli kiva tunnelma. Ja yleisö oli mahtava! Ihmiset luovat keikan fiiliksen ja jokainen keikka on erilainen!

Libertéssä bändissä soitti Laura Sippola, Tuure Koski ja Tuomo Dahlblom. Mahtavia soittajia ja hyväkäytöksisiä. Kummarran heille virtuaalisesti!

Hauskaa oli se, että paikalla oli eri-ikäisiä ihmisiä. No - vauvoja ei tietenkään voi tuoda kapakkaan öiseen aikaan, mutta Suomessa pidättäydytään mielestäni ihan liikaa kukin omanikäsitensä joukossa. Väittäisin, että viisaita nuoria ja tyhmiä vanhempia ihmisiä on olemassa siitä huolimatta, että usein viisaus liitetään ikään ja tyhmyys nuoruuteen. Ei pidä rakentaa turhia raja-aitoja!

Kellarissa


Olimme Laura Sippolan kanssa keikalla myös Lohjalla ja sekin oli hauska matka, yksi parhaista esityksistä jonka olemme Lauran kanssa vetäneet, vaikka jengiä ei ollut paljoa. Todella mukavaa. Yhdessä biisissä jouduin nieleskelemään aika pahasti. Eräs tyttö näytti itkevän ja se muistutti minullekin asioita.

Ennen keikkaa istuttiin Lohjalla takahuoneen kellarin viileydessä. Hiljainen kolo valtavien käytävien labyrintissa syvällä talon pohjalla. Viileä ja piilossa.

Ajettin myös paikalliseen tolppaan yrittäessämme lähteä autolla takaisin kotiin. Ei saatu pakkia päälle ja auto vaan meni koko ajan tolppaa kohti aivan kuin se olisi halunnut syödä sen. No ei muuta kun työntämään!

Pöhkön näköistä työntää autoa intialaiseen sariin pukeutuneena. Onneksi Lauralla ei ollut enää sen valkoiset korkokengät jalassa. Ja saimme me onneksi apuakin.


Baker´s

Eilen oltiin Bakerissa. Kiva muuri myhäileviä kasvoja, monia rakastuneita ja onnellisen näköisiä pareja. Moni nauroi. Se on hyvä. Yhdellä gimmalla oli tosi tyylikäs tapa jorata ja laulaa biisejä mukana. Hänen olisi pitänyt näkyä isolla screenillä. Muitakin olisi varmasti tanssittanut vaikka mitepä ne sillit tai sardiinitkaan purkissa tanssii?

Keikalla soittivat Tikan Heikki, Sahlan Jyrki, Koivusalon Eeva ja Gröhnin Pekka. Ne on kyllä hyviä ja on aina turvallista esiintyä heidän kanssaan. Karvanopat on koti (huh, kuulostaa pahalta jos ei muista, että kysessä on bändin nimi).

Ja paljon onnea kahdelle E...lle! Kiitos MySpace sivujen tekijöille! Ne olivat hieno yllätys!

Tänään mennään Lauran kanssa Kasarmintorille Taiteiden yön keikalle. Pitää kai mennä kampaamaan tukka ja laittamaan sotamaalit paikoilleen!

Tiivistämisen jalo taito ei näköjään ole hallussani ja turha jorina on epäpyhää. Joten tämä loppui tähän. Terve vaan. Kirjoitellaan kun saan kameran.

Terveisin,

Maritta